Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 15.02.2024/Pykälä 7

Tekninen lautakunta 15.02.2024 § 7  

22/10.00.00/2024  

Valmistelija Rakennustarkastaja Jorma Kuisma
Puh. 040 186 5055
etunimi.sukunimi@savitaipale.fi

Solmar Oy suunnittelee aurinkovoiman tuotantoalueen rakentamista Savitaipaleen kuntaan Selkäkankaan alueelle. Aurinkotuotantoon osoitettu alue on pinta-alaltaan noin 71 ha. Aurinkovoimapuisto sijaitsee Savitaipaleen kirkonkylän taajaman eteläpuolella Selkäkankaan alueella.
Hankealue on pääosin metsäistä maa-ja metsätalousaluetta. Alueen nimellisteho on 61 MW ja huipputeho 65 MWp.

Paneelikenttä on kiinteäasenteinen. Teho määräytyy valittavan paneelin mukaan. Paneelien teho on keskimäärin +500 W.

Yksittäisen paneelin koko noin (Korkeus 2300 mm * leveys 1100 mm * vahvuus 30 mm, paino 30-35 kg )

Sijoittelu: suuntaus etelään, etäisyys toisistaan: 6 - 12 metriä (riippuen asennustavasta), korkeus: noin 3 m, kallistuskulma: liikkuva tai 30-45 astetta.

Invertterit: DC-AC (vaihtosuuntaaja) tarvittava määrä paneelirivistön yhteyteen.

Hakemuspaikan kaavoitus- ja suunnittelutilanne:

Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava 2011.
Maakuntakaavassa hankealue on osoitettu osittain arvokkaaksi  harjualueeksi (ge/h). Lisäksi hankealueen länsilaidalle sijoittuu maakuntakaavan seutukeskuksen kehittämisvyöhyke (sk) sekä kehitettävä maisema- ja matkailutie.

Sähkönsiirto:

Sisäinen sähkönsiirto toteutetaan 20-36 kV maakaapelilla ja tarvittaessa rakennetaan puistomuuntamoita noin á 20 m2/ kpl.
Kenttäalueelta alueelta sähkö siirretään edelleen maakaapelilla: 33-110 kV muuntoasemalle ja siitä edelleen Lappeenrannan energian verkostoon.

Laaditut inventoinnit ja arvioinnit:

• Luontoselvitys
• Linnustoselvitys
• Arkeologinen inventointi
• Hulevesiselvitys
• Geotekninen suunnitteluraportti
• Ilmastovaikutusten arviointi

Hakijan esittämä selvitys alueesta, hakemuksen perustelut ja arvio hankkeen merkittävimmistä vaikutuksista:

Savitaipaleen aurinkovoimapuisto sijaitsee Savitaipaleen kunnan itäosassa Lemin kunnanrajan läheisyydessä.Alue sijaitsee Savitaipaleen keskustasta noin kilometrin etelään, noin 3 km Lemin kunnanrajasta

Hankealue on pääosin metsäistä maa-ja metsätalousaluetta jossa harvennettuja aloja.

Hankealueen sijaitsee kilometrin säteellä taajamaksi ja kyläksi luokitelluista yhdyskuntarakenteen alueista.

Alueella on jonkin verran taajaman lähialueen virkistysarvoja, mutta jatkossa esim. lenkkeillä voi alueella halkovia metsäteitä pitkin. Hankealueen läpi pääsee eri reittejä.

Hankealueen ei voida katsoa häiritsevän olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, eikä alueelle kohdistu yhdyskuntarakenteen laajentumispainetta. 1E pohjavesialue haittaa muun rakentamistoinnan sijoittamista alueelle.

Hankealue sijaitsee Selkäkankaantien varrella. Pääkulkusuunta hankealueelle on Selkäkankaantien kautta idästä ja lännestä.

Mahdollinen huoltotieverkosto voidaan suunnitella myös pohjoisesta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi suunnittelutyön edetessä.

Hankealueen kulkureiteistä käyttöön jäävät ainakin itä-länsisuuntainen Selkäkankaantie sekä pohjois-eteläsuuntaiset Mustapääntie sekä Ahvenlammenpolun ja Selkäkankaantien välinen tieura.

Alueen tieurista hankealueella tällä hetkellä sijoittuva Mustapääntien sekä Noitalammentien välinen yhteys on suunniteltu poistuvaksi. Vaikka kulkuyhteys poistuu, niin se on käytännössä tarpeeton jatkossa hankealueen toteuttamisen myötä, sillä kulku järjestyy muita olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin.

Hankealueelle suuntautuva liikenne painottuu rakentamisvaiheeseen, jolloin alueelle suuntautuu raskaampaa liikennettä muutamien viikkojen/kuukausien ajaksi. Rakentamisen jälkeen huoltoliikennekäyntejä henkilö/pakettiautolla on pääsääntöisesti noin 1-2 krt viikossa.

Savitaipaleen aurinkovoimahankkeessa on tunnistettu keskeisimmäksi VAT:ksi uusiutumiskykyinen energiahuolto. Hankkeella varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Aurinkovoimapuisto toteutetaan keskitetysti tietylle alueelle, joten alueidenkäytölliset ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia, eivätkä vaikuta yhdyskuntarakenteeseen sitä hajauttavalla tavalla. Muilta osin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, eivät aktualisoidu tässä hankkeessa.

Hankealue kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen 0573907 Selkäkangas, jonka pohjavedestä pintavesi-tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E). Osuus pohjavesimuodostuman kokonaispinta-alasta on noin 4,3%

Hankealueen ulkopuolella maanpinta viettää etelän ja kaakon suuntaan, joka on arviolta myös pohjaveden virtaussuunta hankealueella

Merkittävimmät riskit pohjaveden laatuun muodostuvat rakentamisvaiheessa. Ennen rakentamisen alkua tulee laatia pohjaveden suojelusuunnitelma työmaalle.

Aurinkovoimalan ollessa toiminnassa huleveden laatu ja imeytyvä vesi on hyvälaatuista. Paneelien puhdistamisessa tai vesakon poistossa ei käytetä kemikaaleja, jotka voisivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskiä.

Alueelle ei käsitellä jätevesiä eikä hankkeen johdosta tarvitse rakentaa esim. maalämpökaivoja, jotka voisivat olla haitallisia pohjavesien suojelun kannalta.

Valmistelussa todettu:

Rakennuspaikka sijaitsee suunnittelutarvealueella. Rakentaminen suunnittelutarvealueelle edellyttää MRL 137 §:n mukaan, että:

- ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

- on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja

- on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Rakentaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Alueella on voimassa vahvistettu Etelä-Karjalan maakuntakaava.

Hakemuksesta sekä lausunnoista sekä niiden vastineista saatujen tietojen perusteella hakemuksen mukaisen rakentamisen ei voida katsoa tuottavan haittaa kaavoitukselle, alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä yhdyskuntakehitykselle. Rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakennushanke ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- ja muita vaikutuksia.

MRL 173 §:n kuuleminen ja saadut lausunnot:

Rakennuspaikan rajanaapureita on kuultu 8.1.2024 lähetetyillä kirjeillä. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta on lisäksi tiedotettu kuu­lutuksella kunnan nettisivuilla ja 11.1.2024 ilmestyneessä Länsi-Saimaan sanomat lehdessä. Lupahakemukseen on ollut mahdollisuus tutustua kunnnan internet-sivuilla sekä  kunnan kirjastossa.

Määräaikaan mennessä ei tullut huomautuksia hakemuksesta.

Rakennusvalvonta lähetti lausuntopyynnöt ELY-keskukselle, pelas­tuslaitokselle, vastuumuseolle, ympäristötoimelle sekä maakuntaliitolle.
Kaikki viranomaiset antoivat lausunnot lupahakemuksen johdosta.

Hanketoimija on valmistellut vastineet viranomaislausuntoihin.

Viranomaisten tekemät olelliset huomautukset tullaan huomioimaan  mahdollisen tulevan rakennusluvan lupaehdoissa.

Esittelijä Rakennustarkastaja Jorma Kuisma

Päätösehdotus Tekninen lautakunta toteaa, että suunniteltu hanke soveltuu ympäristöönsä, eikä se aiheuta lähialueen asukkaille ja maanomistajille kohtuutonta haittaa. Lisäksi suunnittelutarvealueen erityiset edellytykset täyttyvät MRL 137 §:n mukaan.
Viranomaislausunnoissa mainitut olennaiset asiat tullaan huomioimaan lupapäätöksessä, jatkosuunnittelussa ja alueen toteutusvaiheessa.

Tekninen lautakunta myöntää haetun suunnittelutarveratkaisun.
Päätös on voimassa päätöksen antopäivästä lukien kaksi vuotta. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä hakijan on saatava rakennuslupaviranomaiselta MRL:n mukainen rakennuslupa tai 1.1.2025 rakentamislain 42 §:n mukainen rakentamislupa.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.